Tammisia tunnelmia kera vloggaajien

Tammikuu on alkanut oikein vauhdikkaasti. Työtä ja sen vastapainoa riittää melkein liiaksikin. Juuri lopetin kahden viikon työputkeni ja sen kunniaksi lähetin koirulin "mummilaan", jotta saisin kunnolla levähtää. On ihana tunne, kun ei tarvitse hetkeen huolehtia kuin omasta voinnistaan. Aluksi toki mummilareissut jännitti, mutta luotto on kova ja tiedän koiran viihtyvän "maalla" Espoon metsissä.

Tammikuun tapahtumia ovat olleet mm. Lux valotaidetapahtuma, View'n keikka Tavastialla, kaverien viihdyttäminen ruokaravintoloissa ja kotisohvilla sekä kodittomien koirien hyväntekeväisyyskirppis Nosturissa.

Nosturissa järjestettiin siis hyväntekeväisyyskirpis Viipurin kodittomille koirille. Tuotot, hieman alle tuhat euroa, lahjoitettiin suoraan järjestön toimintaan. Myyntikojuja riitti kolmeen eri kerrokseen ja pöytiä sai etukäteen varata kuka tahansa. Aika perinteinen kirppari siis kyseessä. Myös pieni kahvio osallistui tapahtumaan. Viipurin koirat ry oli myös paikalla kahden pöydän verran ja yläkuvassa sieltä kahmimani ostokset. Muuta en oikeastaan ehtinytkään katsella, sillä mentiin paikalle aika myöhään. Tunnistin tuotteiden olevan aikalailla samoja kuin Mustissa & Mirrissä on myytävänä, eli veikkaan maksaneeni murto-osan alkuperäishinnoista. Pyyhkeet olivat Rukkan ja maksoivat puolitoista euroa kappale, ahmimisenestokupit olivat yhteensä kuusi euroa ja älypeli maksoi kolme ja puoli euroa. Yhteensä siis 12,5 euroa koko satsi. Marcel ei ihan hirveän nopeasti syö, mutta saapahan vaihtelua ruokailuun ja vähän ihmeteltävää eloonsa. Ruokakupin paikkaakin ollaan vaihdeltu ja välillä aamupala nautitaan parvekkeella asti maisemia katsellen. Myynnissä olisi ollut myös koiranvaatteita, mutta Ikea-kasseja oli niin vaikea lattianrajassa penkoa, että luovutin hetken päästä huomatessani valuvani hikeä ulkovaatteitteni kanssa.

Toinen mieleenjäävä tapahtuma oli ötökkäruuan saapuminen lähikauppaan. Ostin tämän heinäsirkkagranolan aamupalaksi meille ja yllättävän pahaa teki. Olen kyllä muutenkin harkinnut vegaanin uraa, mutta ajattelin ötökkäkammon taittuvan tämän avulla. Granola suositellaan nautittavaksi jogurtin kera, mutta minä kaadoin kuppiini kaurajuomaa. Tästä seurasi se, että heinäsirkat pulpahtelivat yksi kerrallaan pintaan ja tuijottivat minua ihmeissään suurilla silmillään. Tuijotin kauhuissani takaisin ja peitin ötökät uuelleen banaaninpaloilla. Kun niitä ei nähnyt, niin sain aamupalani syötyä. Hetken päästä alkoi vatsassa kuitenkin tuntua tukalalta. Tuota oloa kesti koko päivän ja parin tunnin päästä alkoi viivästynyt allerginen reaktio yskimällä ja naamaan sekä kaulalle ilmestyi kutiavia punaisia laikkuja. Enpä olisi arvannut! Paketin kyljessä varoitetaan kala- ja äyriäisallergikkoja, mutta minä en kuulu kumpaankaan ryhmään. Kyllä nuo ötökänpistot kesäisin kutittaa, että ehkäpä olenkin tietyille ötököille allerginen. "Voi harmi." Pitää nyt siis jättää tämä heinäsirkkojen yms. maistelu tähän. Ainakin kunnes allergioista saadaan lisää tietoa.

Vloggaajat

Vielä voisin mainostaa kahta lapsuudenystävääni, jotka ovat alkaneet Youtube-videoiden teon. Toinen on minulle Joutsenon ala-asteelta tuttu ja toinen Joensuusta lukioajoilta. On hauska katsella heidän videoitaa ja samalla pohtia, mitä olisin alkanut tekemään, jos olisin jäänyt jommallekummalle paikkakunnalle asumaan. Nyt vielä toivoisin, että Hämeenlinnasta joku vanha yläastekaveri aloittaisi saman someuran!

"Reetan Vlog 39: Kun töissä ei jaksa"

Tässä Reetan yksi suosituimmista videoista. Katselukertoja taitaa olla kuutisensataa ja se on julkaistu kahdeksan kuukautta sitten. Videot ovat melko henkilökohtaisia ja Reetan kertomista kuulumisista saa hyvän kuvan julkaisijan persoonasta sekä pohdittavaa mm. työssäjaksamisesta, työttömyydestä sekä harrastusten tärkeydestä. Reetta striimaa pelivideoita myös Twitchissä.

"Tavoitteena täydellinen selfie"

Anu on aloittanut Youtube-uransa suunnilleen kuukausi sitten. Videoille on kertynyt katselukertoja keskimäärin kaksisataa, mutta ne ovat jo todella huolella tehtyjä ja voisi kuvitella, että Anu saisi vielä paljon katsojia varsinkin papin työstä ja elämästä kiinnostuneista. Teemoja on ollut jo monenlaisia tavallisesta koti-illasta koulutuspäiviin ja itsetuntopohdiskeluihin. Jään odottamaan, miten syvälle videoissa päästään Anun pohdintoihin ja kuinka paljon ammattiin aiotaan loppupeleissä keskittyä.

--

Palaillaan taas pian. Voisin vaikka joskus suositella marsu- tai musiikkikanavia Youtubesta. :)