Lemmikkien valtakunta

Kolme vuotta edellisestä julkaisusta. Huhhuh. Harrastukset ja mielenkiinnon kohteet ovat säilyneet aika lailla samoina. Ulkonäkö, hiusten väri ja tatuointien määrä aavistuksen eri. Työpaikka vaihtunut paikkakunnalta toiseen, mutta koti siirtynyt vain noin sata metriä. Yksi marsu lähtenyt laumasta ja uusi tullut tilalle. Kriisejä riittää ja isoin niistä tietenkin korona. Viime kesän tuskastus oli koronapotilaiden parissa työskentely. Tänä keväänä taasen uusien rajoitusten sekä rokotteen saamisen odottaminen. Alkava kesä toisaalta helpottaa oloa ja toisaalta saa kaipaamaan niitä muutaman vuoden takaisia huolettomampia aikoja. Joka tapauksessa tämäkin kesä on erilainen kuin aiemmat. Keikoilla käyminen ja julkisessa liikenteessä istuskelu ovat olleet mulle aina tärkeitä tuulettumiskeinoja, mutta nyt on täytynyt keksiä uusia menetelmiä. Ainakin asunnon jokainen ruuvi, naula sekä nappi on järjestelty pusseihin koon ja värin mukaan. Tervettä vai mitä?

Blogiin päätin kirjoittaa ihan vain purkaakseni talteen edes jotakin hömppää näiltä ajoilta. Instagramiin sekä ulkoiseen kovalevyyn olen aloittanut tallentamaan lintubongauksiani. Tänne tuli tarve höpistä pitkästä aikaa jotakin kevyttä lemmikeistäni. Ajattelin laittaa kuvina, millaisia säilytysratkaisuja ja mitä kaikkea tavaraa meidän kotoa löytyy marsuille sekä perhoskoiralle. Marsuharrastuksen aloituksesta on jo yli kymmenen vuotta ja perhoskoira on ollut talossa lähes kuusi vuotta. Huomenna Marcelilla on 6-vuotissynttärit, eli ei ihan kuutta vuotta ole meillä ollut. Pitää keksiä jotakin mukavaa yhteisoloa huomiselle!

Kuva 1. Olohuoneen nurkasta löytyy Marcelin lelujen valtakunta. Kantokoppaa ei tule oikeastaan koskaan käytettyä, mutta ainakin näin se pysyy tuttuna. Sisältä löytyvät lelut tuuletin ja pesin hetki sitten. Muutama pentuajan lelu on vieläkin ehjä! Marsujen kantokoppa sekä vanhanmallinen iso marsuhäkki löytyvät varastosta. Varastoa en lähtenyt kuvaamaan, mutta sieltä löytyisi myös mm. koiralle ostettu lasten puhallettava uima-allas! Petejä Marcelilla on kolme. Yksi olohuoneessa, yksi makuuhuoneessa ja yksi "mummilassa".

 

Kuva 2. Keittiössä lemmikeillä on tarjottimella jokapäiväiset vaihtumattomat tarvikkeet. Marcelille Avital Flex- ja Plaque Off -pulverit, koulutusnameja (yleensä Oscarin) sekä purkissa Dagsmark Laihia -koirannappulaa. Lisäksi jääkaapista löytyy Oscar-pellavansiemenöljyä. Vaa'alla mitataan koiralle sopiva määrä ruokaa, sillä kilo(grammo)ja kertyy helposti. Marsut saavat joka ilta c-vitamiininsa kirsikkatomaattien sisällä ja muuta herkkua saavat pitkin päivää. Yleensä samalla, kun ihmisille tehdään ruokaa.

 

 

Kuva 3. Edellisen tarjottimen yläpuolella on tämä kaappi sekä lääkekaappi, josta löytyy tällä hetkellä ainakin Bravecto-punkkilääke odottamassa syöjäänsä. Tässä kaapissa on tulevia koulutusnameja, kasvipurutikkuja sekä poronsarvia. Ylähyllyllä on erilaisia kongeja, aktivointipallo sekä ahmimisenestokuppeja. Näillä pysyy koira virkeänä eikä tule massu kipeäksi hotkimisesta! Pallo on ollut aiemmin marsuilla käytössä ja monet muut on ostettu kirpputoreilta. Varsinkin Hesyltä ostamisesta tulee aina hyvä mieli. Taka-alalla häämöttää iso purkki marsujen c-vitamiinia, jonka olen ostanut apteekista ja josta täytän tarjottimen pikkupurkin. Muutenkin meillä suositaan mahdollisuuksien mukaan maksipakkauksia.

 

 

Kuva 4. Nyt on näytetty marsuaitausta lukuun ottamatta kaikki olohuoneesta sekä keittiöstä. Viimeisenä näytän vielä eteisen, josta löytyy Marcelin "tarjoiluvaunu". Siitä löytyy kaikki ulkoiluun ja turkinhoitoon liittyvä tilpehööri. Vaunu on kolmikerroksinen ja siihen mahtuu koirankakkapussit, ensiapulaukku, vaatteita joka säälle, pari uimalelua, tassuvaha, korvahuuhde, turkkiöljy, harjat ja kammat yms. Jotakin pieneksi jäänyttä vaunussa saattaa vielä olla ja pieni Hesy-inventaario olisi kyllä paikallaan. Vaunun takana on kokonainen marsutarvikkeille omistettu eteiskaappi.

 

 

Kuva 5. Kaapin sisältöä. Ylimpänä marsuaitauksen pehmeät asiat eli matot, pikkupyyhkeet sekä muutama Unipussin ja Piggiepigpigsin kangaspesä. Toisesta hyllystä alempana tarkempi kuva. Kolmannessa hyllyssä on nyt tauolla oleva nukkesänky, hamsteriaitaus (ihan hyvä hetkelliseen paimentamiseen) sekä yleensä heinäpussi ja puupellettiä. Alimmalta hyllyltä löytyy sekalainen laatikko mm. lämpölamppuja ja joulukoristeita sekä legolaatikollinen kauhaistavaa Burgess Excel -ruokapellettiä ja vieressä sitten vaivalloisempi jättisäkki samaa pellettiä. Isot säkit ostan yleensä marsuille Mustin & Mirrin verkkokaupasta ja koiralle Verkkokauppa.comista. Joskus Laihian "vahinkopusseja" saa myös Dagsmarkin verkkokaupasta ihan hyvään alehintaan, mutta Verkkokauppa.comista voidaan hakea kävellen ruuat, eli ei tarvitse postitusmaksuja maksaa.

 

Kuva 6. Lähikuvaa kakkoshyllystä. Etualan sininen kori toimii punnituskorina ja päällä olevassa vihossa on kirjauksia lääkekuureista ja painoista. Vihreässä korissa on herkkuvirikkeet ja valkoisessa korissa tunneli, vaihtovesipulloja ja muuta useammin tarpeellista pikkutavaraa. Näköjään olen pienen kartonkirasian säästänyt virikepuuhia varten.

Kuva 7. Marsuaitaus näyttää suurin piirtein tältä nykyisin. Seinälle on saatu kaunis gobeliini-matto, niin on vähän fiksumman näköistä kuin kuvassa... Aitauksessa oli aiemmin kaksi heinäastiaa ja puupellettiastiat olivat pitkittäin, mutta marsut halusivat kuitenkin aina syödä samasta heinäastiasta, joten tämä järjestely on mielestäni siistimpi. Useamman marsun kanssa kaksi heinäastiaa oli hyvä ja jos on tarve joskus laittaa enemmän heinää esille, niin toisen heinäastian saa edelleen helposti takaisin. Alakulmassa näkyy koiran vesiastia sekä ihmisten ilmanpuhdistin, joka pauhaa aika lailla kellon ympäri. Nyt on vielä käytössä ilmankostuttimetkin, joista toinen sijaitsee yleensä tuolla taka-alan jakkaralla.

Kuva 8. Tässä nykyiset asukit: Varpu Heinäluoma (kutsumanimi Heinäluoma, risteytys, syntynyt 30.3.19) sekä Valma Vaaksanheimo (os. Katinkas Amalia, syntynyt 29.11.16). Tulivat heti keskenään toimeen eikä edes Heinäluoman kasvaessa syntynyt mitään kiistoja. Valman takajalkaan tuli viime kesänä venähdys ja turvotusta, mutta onneksi bakteeri-infektiota ei todettu ja jalka parani normaaliksi. Samana keväänä oli myös jonkinlainen helppohoitoinen silmätulehdus, joka saatiin hoidettua ja nyt Valma on ollutkin onneksi terveenä.

En tiedä eksyykö tänne blogiin juuri ihmisiä, mutta kirjoittaminen tuntuu edelleen hyvältä ja toivottavasti saisin taas pian inspiraation tänne jupista. Tästäkin aiheesta olisi voinut kirjoittaa vaikka mitä ja laittaa kuvia vaikka shapoopulloista, mutta nyt on ainakin jostakin aloitettu. Aurinkoista kevättä meille kaikille!